Jet lag

Tänään se jet lag sitten iski. Heräsin aamuneljältä, enkä saanut unta enää millään. Koko päivän on väsyttänyt ja kaikki on ottanut enemmän tai vähemmän aivoon.

Tänään ilmoittauduttiin kursseille, joita aiotaan ottaa. Loppujen lopuksi aika vähän oli mieleisiä kursseja valikoimassa, ja vielä vähemmän sellasia jotka vastaisi minun opiskeluja Oulussa. No, tässä ehtii muutaman päivän sulatella ja miettiä niitä vielä, koska koulu alkaa ensi Tiistaina vasta. Koulua mulla tulee olemaan Maanantaista Torstaihin joka päivä yksi tunti päivässä paitsi Maanantaina kaksi tuntia. Ei paha.

Marikan kans ollaan haahuiltu kävellen siellä sun täällä, kaikki on nimittäin pitänyt ostaa tänne asuntolaan itse. Täällä ei ollu yhtään mitään valmiina. Huoneessa oli vaan sänky ilman peittoa ja tyynyä, (Amerikasta ei muuten löydy peittoja)  ja tuoli ja pöytä. Täällä ei ollut astioita, ei pyyhkeitä, ei pesuaineita....lista jatkuu.Onneksi on kumminkin neljä muutakin tyyppiä täällä asumassa meidän lisäksi niin voi jotenkin jakaa noita kamoja.

Kuten kaikki varmaan tietääkin, amerikkalaiset ei tykkää kävellä. Ne ei kävele mihinkään muualle, kun kotoaan autoon. Tämä on nyt tullut todettua käytännössä ihan oikeaksi väitteeksi. On harvinaista nähdä joku kävelemässä jalkakäytävällä, eikä joka paikassa todellakaan edes ole jalkakäytäviä. Jalankulkijoille on kyllä liikennevalot, mutta "vihreät" palaa niin vähän aikaa, että pitää juoksulla mennä että ehtii yli niistä hillittömistä risteyksistä, joissa on jotain neljä kaistaa per suunta. Lisäksi pieni ja viaton jalankulkija joutuu olemaan varuillaan myös siksi, että autoilijat saa täällä kääntyä punaisilla valoilla oikealle, jos ei tule ketään jota niiden pitäisi väistää.

Tänään bongattiin keltainen koulubussi, sellaisesta pitää kyllä saada vielä kuva!
Kaikki täällä on kyllä just sellaista, mitä elokuvista näkee. Koko ajan näkee joka puolella asioita, joita on aina ajatellutkin oikein viimeisen päälle periamerikkalaisiksi jutuiksi..
Ainoa periamerikkalainen asia, joka tästä lähistöltä puuttuu on ne alkuperäiset amerikkalaiset. Kyllä niitäkin alkaa tulla vastaan tuolla vähän kauempana, mutta nämä meidän hoodit on aikalailla kiinalaisten valloittamia.

 Sarjassamme modernit Amerikkalaiset kodinkoneet:

Saanko esitellä - The Dirt Devil

Täällä ollaan

Monien mutkien jälkeen päästiin tänne meidän asuntolaan pari tuntia sitten. Eilen illalla alkoi olla meillä kaikilla jo vitsit vähissä siinä vaiheessa ku päästiin San Franciscon kentälle. Lento Frankfurtista San Franciscoon lähti melkein pari tuntia myöhässä. Ja San Franciscon kentällä jumitettiin vielä turvatarkastuksessa varmaan tunnin verran ellei enemmänkin ottamassa sormenjälkiä ja pupillikuvia. Marikalta puuttui yksi viisumiin tarvittava paperi ja se vietiin erikoiskuulusteluun vielä jonnekki takahuoneeseen :)

Oltiin etukäteen sovittu, että koululta on joku hakemassa meitä kentällä, mutta kaikkien tapahtumien jälkeen oltiin kolmisen tuntia myöhässä siitä ajasta, kuin mitä oltiin koululle hakuajaksi ilmoitettu. No, ei sieltä kentältä sitä kyytiä löydetty enää sitte (vaikka myöhemmin selvisi, että oli se siellä edelleen meitä odotellu) ja otettiin taksi Fremontiin ja oltiin hotellissa yötä.

Nukuttiin kunnon yöunet ja syötiin aamupalaksi vähän vohveleita vaahterasiirapilla, nyt alkaa olla jo vähän positiivisempi mieli. Päästiin äsken tänne asuntolaan, joka on oikeastaan iso omakotitalo kuudella makuuhuoneella. Kyllä täällä varmasti neljä kuukautta viihtyy, en yhtään odottanu näin siistiä paikkaa!

Ps. Joka puolella on kiinalaisia. Kaikki meidän asuntolan muut tytöt on kiinalaisia, kaikki ihmiset joita nähtiin koululla tänään oli kiinalaisia. Where's all the Americans?!

Asuntolan pihalta

Kotikatu

Läksiäisbileet

Eilen tosiaan pidettiin pikku pirskeet Marikan luona. Meitä taisi siellä parhaimmillaan olla viitisentoista henkilöä ahtautuneena viidenkymmenen neliön asuntoon. Mentiin Marikan luota vielä keskustaan baariin. Tuli ainaki tanssittua ihan urakalla, ja oli tosi mukavaa. Siinä joskus neljän pintaan aamuyöstä taidettiin jo alustavasti sopia tervetuliaisbileistäkin, jotka meidän pitää järjestää sitte joskus, ku tullaan kotiin. Jää nähtäväksi...

Sain kaikkia kivoja lahjojaki. Ristikkokirjan, salmiakkipussin, ja Muumi-sateenvarjon. Sateenvarjon idea taisi mennä pääpiirteittäin jotenkin silleen, että Amerikkalaiset tunnistaa, että olen Suomesta, kun kuljeskelen siellä tuon mahtavan muumipappa-sateenvarjon kanssa  :)
No sittenhän mä sain säästöpossun, joka oli täynnä yhden dollarin seteleitä, minikokoisen Finlandia vodka-pullon ja sitte sellaisia muovitaskuja mihin saan passin ja lentoliput jne. Olen kyllä tosi otettu kaikesta!

Viikko on vielä lähtöön aikaa, ja jännitys alkaa olla melko käsinkosketeltavaa
Ensi viikon säätiedote näyttää Fremontissa tältä:
Maanantai 25c, selkeää
Tiistai 26c, selkeää
Keskiviikko 26c, puolipilvistä
Perjantai 27c, selkeää
Lauantai 27 c, selkeää.
(http://finnish.wunderground.com/US/CA/Fremont.html)

Pakkailen siis laukkuun vähän shortseja ja muuta kevyttä, toppatakkia tällä reissulla tuskin tarvitaan!

Perjantai

Vielä pitäis pari tuntia koittaa kuluttaa aikaa täällä töissä (työharjoittelussa), ennenkö viikonloppu koittaa. Ajattelin, että näinhän tämän ajan saa kulutettua oikeinkin mukavasti.

Olen yrittäny etsiä matkalaukkua, mutta jostain syystä missään ei myydä laukkuja jotka olisi samaan aikaan isoja,kevyitä,kestäviä sekä halpoja. Kumma juttu.
Muuten kaikki alkaakin olla reissua varten hankittu. Ja jos jotakin jää hankkimatta, niin saahan sieltä paikan päältä hankittua varmasti ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä, joten yritän välttää stressiä.

Tällä hetkellä maisemat ikkunasta ulos katsottuna näyttää aika harmaalta, mutta parin viikon päästä maisemat alkaakin jo näyttämään tällaiselta:

Meidän tuleva koulu

Fremont



Fremont




Tästä se lähtee...

Nimittäin minun hohdokas ura bloggaajana. Ajatuksena olisi kirjoittaa blogia sinä aikana, kun olen vaihto-oppilaana Californiassa. Aikaero Suomeen on -10 tuntia, joten yhteydenpito voi olla vähän haasteellista. Siksi ajattelinkin, että blogi olis kätevä tapa kertoa mitä reissussa tapahtuu ja laittaa kuviakin.

Minulla on siis lähtö 29.elokuuta eli aika pian. Paikkana on Fremont-niminen kaupunki Californian osavaltiossa. Fremontissa on asukkaita Wikipedian mukaan 214089, joten pikkukaupungista on Amerikan mittakaavassa kyse. Sotkamon tytöllehän tuokin tietysti on jo suurkaupunki. :)

Opiskelen siellä syyslukukauden Northwestern Polytechnic University-nimisessä koulussa. Koulussa voi opiskella liiketaloutta, tietojenkäsittelyä ja jonkin verran ilmeisesti ohjelmointipuolta. Tuossa koulussa ja alueella yleensäkin on kuulemma paljon aasialaistaustaisia ihmisiä. Johtuu varmaankin siitä, että Fremontin lähellä sijaitsee Silicon Valley, Suomeksi Piilaakso. Siellähän on monen ison teknologia-alan yrityksen pääkallopaikka (Apple, Intel, HP, Google, Yahoo jne.).

Matkaan lähtee kaksi muutakin tyyppiä meidän koulusta, joten toivottavasti saan vertaistukea niiltä, jos tulee hirveä kulttuurishokki! Asutaan reissun ajan koulun asuntolassa. Mahdollisimman paljon yritetään kuitenkin olla muualla kuin asuntolassa ja katsella Californiaa ja ehkä viereisiäkin osavaltioita. Californian rajanaapureitahan on Nevada, Oregon ja Arizona. Jonkun verran on yhteistä rajaa myös Meksikon kanssa, mutta voi olla, että se kannattaa jättää oman turvallisuutensa takia väliin...

Kolmen viikon päästä tähän aikaan olen jo lentokoneessa matkalla Helsingistä Frankfurtin kautta San Franciscoon!